Eräänlaista yrittäjyyttä tuokin

Sunnuntai 26.4.2020 klo 20:13 - Akondis

KYSYIMME ASIANTUNTIJALTA: OTSO MANNINEN

Rikollisille koronavirus on uusi tapa tienata – "Mitä enemmän aihe herättää tunteita, sitä helpommin ihmiset ovat höynäytettävissä"

Pandemia on antanut monenlaisille huijareille uusia mahdollisuuksia.
Disinfomaatio on tahallista väärän tiedon levittämistä ja misinformaatio tahatonta. Rikolliset käyttävät disinformaatiota tietojen kalasteluun ja muuhun huijaamiseen.

Keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli Otso Manninen, miksi rikolliset levittävät koronaviruksesta väärää tietoa?

”Usein taustalla on taloudellinen motiivi tai oman asian edistäminen. Väärä tietosisältö ei aina ole edes pääasia, vaan se on keino houkutella ihmisiä lataamaan sovellus tai klikkaamaan tietylle sivustolle.

TALOUDELLISTEN HUIJAUSTEN TAKANA TOIMIVAT KANSAINVÄLISET, JÄRJESTÄYTYNEET KYBER- JA PETOSRIKOLLISUUDEN JENGIT.

Salasanojen ja tunnuksien kalastelu organisaatioiden järjestelmiin on nyt vahva motiivi väärän tiedon levittämiseen. Rikolliset saavat mahdollisuuden laskutuspetoksiin tai pitkäaikaisempiin tietomurtoihin. Myös kiristyshaittaohjelmat ovat maailmalla yleistyneet.

Lisäksi väärää tietoa levitetään oman ideologin tueksi tai tietyn tahon mustamaalaamiseksi. Syytä pandemiasta on yritetty vierittää vaikkapa jonkun tietyn vähemmistön syyksi, ja sitä kautta on pyritty heikentämään yhteiskunnan vakautta ja yhtenäisyyttä.”

Onko viranomaisilla keinoja estää väärän tiedon leviämistä?

”Sitä on vaikea estää, koska se tapahtuu sosiaalisessa mediassa. Viranomaisten tehtävä on varmistaa, että viranomaislähteistä saa riittävästi oikeaa tietoa. Lisäksi viranomaiset muistuttavat ihmisiä väärän tiedon riskeistä ja kertovat esimerkiksi siitä, minkälaisia rikosilmiöitä koronavirus on aiheuttanut.

Viranomaiset ovat myös lopettaneet sivustoja, jotka on perustettu rikolliseen tarkoitukseen.

Silti rikosten volyymi on nyt kova. Koronavirusaiheisia verkkodomaineja on perustettu kymmeniä tuhansia, ja niistä todennäköisesti jopa puolet liittyvät rikolliseen toimintaan.”

”Epidemian huipun lisäksi rikosten määränkin huippu on vasta tulossa”, keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli Otso Manninen toteaa.

Oliko tällaiseen osattu varautua?

”Poliisin näkökulmasta kyllä. Koronavirukseen liittyvä väärä tieto on vain uusi toimintatapa vakiintuneelle kyber- ja petosrikollisuudelle. Verkossa tapahtuvat huijaukset ovat yhtä vanhoja kuin ihmiskunta: joku yrittää aina hyötyä toisen hädästä, ja mitä enemmän aihe herättää tunteita, sitä helpommin ihmiset ovat höynäytettävissä.

Poliisin ja rikollisten välillä on nyt kovaa kilpajuoksua, ja rikolliset ovatkin jo nopeuttaneet tahtiaan. He pyrkivät saamaan kaiken irti poikkeustilasta ja yhteiskunnan toimintahaasteista. Kansainvälinen viranomaisyhteistyö on kuitenkin ollut tehokasta ja osittain jopa tehokkaampaa kuin ennen pandemiaa.

Koronavirus on kuitenkin sellainen asia, jota länsimaissa ei ole hetkeen koettu, ja se aiheuttaa haasteita.”

Miten lukija tunnistaa väärän tiedon?

”Lähdekritiikki on tärkeää. Missä uutinen tai tieto lukee? Onko se esimerkiksi viranomaislähde tai joku tunnettu, vakiintunut media? Vai onko se joku somessa kiertävä klippi, jonka alkuperä on häivytetty?

Kannattaa myös seurata tunnettuja faktantarkastajia somessa, koska he ovat voineet jonkun tiedon jo vahvistaa tai kumota. Tässä tulee toki olla tarkkana, koska kaikki faktantarkastajinakin esiintyvät eivät sitä välttämättä ole. Pitää siis jaksaa hieman perehtyä, mutta se kannattaa.

Kannattaa myös pohtia, tuntuuko tieto tai uutinen oudolta. Väitetäänkö siinä jotain uskomatonta tai syytetäänkö siinä jotain tiettyä ihmistä tai ryhmää? Jos yhtään tulee sellainen tunne, että asiaa pitäisi selvittää lisää, se kannattaa tehdä.”

Mitä vahinkoja väärä tieto on saanut tähän mennessä aikaiseksi?

”Emme tiedä vielä. On kuitenkin selvää, että esimerkiksi kalastelun ja haittaohjelmien jakamisen välineenä nämä valesivustot ja niihin ohjaavat viestit ovat tehokkaita.

Petosten ja rikosten evoluutio kulkee siten, että uusi temppu puree aikansa, ja sitten ihmiset oppivat. Tämän jälkeen rikolliset keksivät taas jotain uutta, johon osa käyttäjistä haksahtaa. Tämä on ikuista toimintaa, jota viranomaiset yrittävät viestinnällään ja toimillaan hankaloittaa.

Vaikka muita koronavirukseen liittyviä ilmiöitä nähdään jo rikostilastoissa ja niitä on uutisoitukin, varsinaisten valeuutisten vaikutus ei meillä näy rikosilmoitusten määrässä. Organisaatioihin kuitenkin kohdistuu koko ajan tietojenkalastelua ja tietoverkkohyökkäyksiä.”

Miltä tulevaisuus näyttää?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nettirikollisuus, petos, hujaus, korona

Digitaalista rikostehtailua

Torstai 14.11.2019 klo 9:54 - Akondis

Näin suomalaisilta huijattiin viime vuonna 140 000 000 € – ”Uhri ei edes tiedä, mitä kautta varkaus on tapahtunut”

Julkaistu: 

IDENTITEETTIVARKAUDET 
Identiteettivarkauksia tehtiin Suomessa viime vuonna huomattavasti aiempaa enemmän, uusi kyselytutkimus kertoo.
138 000 suomalaista joutui viime vuonna identiteettivarkauden uhriksi, kertoo vakuutuspalveluyritys mySafety. Määrä siis yli nelinkertaistui edellisvuoden 30 000:sta. Yritys epäilee, että identiteettivarkaus saattaa nyt olla Suomen yleisin rikollisuuden muoto.
MySafety teetätti Suomessa Kantarilla kyselytutkimuksen, johon osallistui yli tuhat 16–74-vuotiasta kuluttajaa. Prosentuaalisesti uhreja on nyt enemmän Suomessa kuin Ruotsissa, vaikka uhreja on lukumääräisesti enemmän länsinaapurissa.

MySafetyn toimitusjohtajan Niclas Fagerlundin mukaan kasvu on todellista, eikä selity esimerkiksi laskentatavan muutoksella. Eroa Ruotsiin selittänee se, että suomalaiset eivät tunnista identiteettivarkauksien riskiä riittävästi ja luottavat paljon tuntemattomiinkin ihmisiin.

Rikoksen tekijän riski jäädä kiinni on puolestaan vähäinen, mutta rahalliset ansiot sitäkin houkuttavampia. Yhteensä suomalaiset menettivät identiteettivarkauksissa viime vuoden aikana noin 140 miljoonaa euroa, eli keskimäärin 1008 euroa uhria kohden. Riskiryhmässä ovat etenkin 30–44-vuotiaat.

Tyypillisesti konnat ostavat varastettujen tietojen avulla tavaraa uhrin laskuun. Yhdessä tällaisessa tapauksessa epäilty tekijä kulutti uhriensa rahoja 41 000 euron edestä.
Henkilötietoja ongitaan tyypillisesti tietomurroilla ja huijaussähköposteilla, mutta usein alkuperäinen konsti jää epäselväksi.

– Useimmiten uhri ei edes tiedä, mitä kautta ja koska varkaus on tapahtunut, Fagerlund huomauttaa.

Henkilötiedot ovat kauppatavaraa verkon pimeillä kujilla, joten tietoja väärin käyttävä taho voi olla tyystin toinen kuin ne alun perin varastanut taho. Varkaudesta on myös voinut kulua jo paljon aikaa.

– Näitä varkauksia on tehty pitkin vuosia ja ne kertautuvat näkyen nyt Suomessa tällaisena piikkinä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: petos, kavallus, identiteettivarkaus

Seniorit taas rikosten kohderyhmänä

Sunnuntai 27.10.2019 klo 8:17 - Akondis

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3de6f44c-96ac-4e2e-b055-8585a2340497

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Huijaus., kusetus, petos, valepoliisi

Valepoliiseilla ei ole resurssipulaa...

Perjantai 27.9.2019 klo 9:46 - Akondis

Valepoliisien toiminta käy yhä härskimmäksi: vanhukset ovat alkaneet heitellä pankkikorttejaan parvekkeelta alas – osa menettänyt koko omaisuutensa

 

Oikea poliisi kehottaa salaamaan ikäihmisten puhelinnumerot.

Valepoliisit piinaavat vanhuksia.
Valepoliisit piinaavat vanhuksia.MOSTPHOTOS

Itä-Uudenmaan poliisilaitos kertoo, että niin sanottu valepoliisi-ilmiö nostaa taas uhkaavasti päätään ainakin itä-Uudellamaalla, jossa elokuun ja syyskuun aikana on kirjattu jo 25 valepoliisitapausta. Uhrit ovat menettäneet jopa kymmeniä tuhansia euroja – osa kaiken, mitä tililtä ylipäätään on saatu nostettua.

Poliisi julkaisi tiedotteessaan yksityiskohtia siitä, miten huijaukset etenevät. Ne alkavat siitä, että huijari onkii jostain iäkkään ihmisen osoitetiedot ja puhelinnumeron.

– Valepoliisit nappaavat uhrin puhelinnumeron yleensä julkisista numeropalveluista. He löytävät uhrin puhelinnumeron esimerkiksi osoitteen tai auton rekisterinumeron perusteella, poliisi kertoo.

– Omaisten kannattaisi pitää huolta siitä, ettei iäkkäämmän ihmisen puhelinnumero ole julkisesti saatavilla. Numeron salaamisen voi sopia suoraan puhelinoperaattorin kanssa.

Poliisi kertoo tiedotteessaan, kuinka härskisti vanhuksia huijataan. Jos huijari ei saa urkittua verkkopankin tunnuslukuja tai luottokortin tietoja, uhria saatetaan painostaa nostamaan rahaa tililtään ja toimittamaan käteiset johonkin ennalta sovittuun paikkaan.

– Uhreja on esimerkiksi pyydetty jättämään pankkikorttinsa jonnekin kiven taakse tai heittämään pankkikortti ja pankkitunnukset alas parvekkeelta.

Satoja puheluita

Poliisin mukaan huijarit soittelevat ikäihmisille ympäri Suomea jopa satoja puheluita päivässä ja esiintyvät poliisina. He väittävät, että ikäihmisten pankkitunnukset tai pankkikortin tiedot olisivat päätyneet vääriin käsiin ja yrittävät näin huijata itselleen esimerkiksi vanhuksen verkkopankkitunnukset.

Rikoskomisario Mikko Minkkinen kertoo, että huijarit ovat erittäin hyviä puhumaan.

– Meillä on tiedossa tilanteita, jolloin seniorit ovat haistaneet puhelimessa palaneen käryn, mutta puhuja on kuitenkin onnistunut jotenkin puhumaan heidät siitäkin huolimatta ympäri. Poliisi ei koskaan kysy verkkopankin tunnuksia, tilitietoja tai luottokortin tietoja puhelimessa, Minkkinen painottaa.

Poliisi pyytää, että omaiset puhuisivat vanhemmille sukulaisilleen riskistä. Poliisin mukaan ilmiöstä pitää muistuttaa useaan kertaan, sillä osa vanhemmista ihmisistä saattaa kärsiä muistisairaudesta.

Poliisin mukana puhelinnumeron salaamisen iäkkäämmän sukulaisen tiliin kannattaisi laittaa vuorokausinostorajat, tilisiirtorajat ja tilisiirtojen esto. Pankkitunnusten käyttämisessä kannattaa myös olla kaksinkertainen varmistus.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valepoliisi, huijaus, petos

Poliisi: Aito vai piraatti?

Sunnuntai 29.10.2017 klo 12:44 - Antti

Ajankohtainen asia Iltasanomien sivulta:

Mistä tietää, onko oven takana valepoliisi? Näin tunnistat oikean poliisin virkamerkin

Aidossa virkamerkissä lukee sana poliisi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

POLIISI 
Röyhkeät huijarit esiintyvät yhä useammin virkavaltana. Oikean poliisin tunnistaa tutkimalla tämän virkamerkkiä.
Valepoliiseista on tullut Suomessa vakava ongelma. Kuluvana vuonna on tehty jo liki 800 rikosilmoitusta poliisina esiintymisestä ja siihen liittyvistä petoksista tai niiden yrityksistä. 

Poliiseiksi tekeytyvät huijarit käyttävät hyväkseen suomalaisten luottamusta virkavaltaan ja kalastelevat erityisesti ikäihmisten pankkikortti- ja verkkopankkitunnuksia. Toisinaan huijarit ilmestyvät ovelle ”tarkastamaan” uhrien arvo-omaisuutta tai käteistä rahaa. 

Valepoliisirikosten rikosvahingot ovat yli 500­000 euroa. Saman verran poliisi on onnistunut jäädyttämään rikollisten pankkitileille yhdessä pankkien turvallisuusyksiköiden avulla, Poliisihallitus kertoo tiedotteessaan. 

Ilmiö ei toki ole aivan uusi, mutta tänä vuonna määrät ovat aivan uudessa mittaluokassa, poliisitarkastaja Jyrki Aho sanoo. 

Mistä sitten erottaa oikean poliisin valepoliisista? 

Virkatehtävissä oleva poliisi esittelee itsensä sekä kertoo, miltä laitokselta tulee ja mitä asia koskee. Parhaiten hänet tunnistaa silti virkamerkistä. Siinä kannattaa kiinnittää huomiota tiettyihin asioihin. 

Aidossa virkamerkissä lukee sana poliisi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sen alla on sana virkamerkki sekin kolmella kielellä. 

Virkamerkissä on myös poliisin kuva, nimi ja arvo sekä numerosarja ja hologrammi. 

Rikostutkintaa tekevät poliisit voivat liikkua siviilivaatteissa, mutta useimmiten poliisi liikkuu partiona virkapuvussaan ja poliisitunnuksilla varustetussa autossa. Heilläkin on velvollisuus näyttää virkamerkki, jos tilanne sen sallii. 

Poliisin virkamerkki arkistokuvassa.

Jos rikos on juuri tapahtumassa, 112 on oikea numero

Jos epäilee ovella olevaa henkilöä valepoliisiksi, kannattaa soittaa kyseiselle poliisilaitokselle. 

Laitoksen ollessa kiinni esimerkiksi yöaikaan ei kannata epäröidä hätänumeroon soittamista. Poliisina esiintyminen on rikos, Aho muistuttaa. 

– 112 on juuri se numero, mihin kiireellisissä asioissa pitää ottaa yhteyttä, jos ne liittyvät onnettomuuksiin tai rikoksiin. 

Hätäkeskus näkee, missä poliisipartiot liikkuvat. Tarvittaessa ne ohjaavat asian oikealle poliisille. 

Poliisi ei tarvitse verkkopankkitunnuksia

Useimmiten huijarit iskevät puhelimessa. Vaikka virkamerkkiä ei voikaan pyytää nähtäväksi, valepoliisin voi tunnistaa myös langan päästä. 

Kannattaa katsoa, mistä numerosta puhelu tulee. Oikea poliisi soittaa aina 0295-alkuisesta numerosta. 

Soittajalta voi myös kysyä tämän nimeä ja poliisilaitosta ja puhelun päätyttyä tavoitella tämän nimistä henkilöä poliisin yleisen puhelinvaihteen kautta. 

Jos puhelimessa kysytään verkkopankkitunnuksia tai pankkikortin PIN-koodia, varoituskellojen on syytä soida. 

Joskus huijarit kysyvät tunnuksia selittäen, että nopeasti toimimalla pystyvät pelastamaan uhrinsa rahat rikollisilta. Häikäilemättömät huijarit ovat jopa saaneet uhrinsa hankkimaan verkkopankkitunnukset ”salaiseen operaatioon” vedoten ja sitten vieneet tämän omaisuuden. 

Poliisi ei kysy tunnuksia koskaan, koska sen ei tarvitse. Jos poliisi sattuu rikostutkinnassa tarvitsemaan kansalaisen tilitietoja, se saa ne muutenkin. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valepoliisi, huijaus, petos, vanhus