Keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli Otso Manninen, miksi rikolliset levittävät koronaviruksesta väärää tietoa?

”Usein taustalla on taloudellinen motiivi tai oman asian edistäminen. Väärä tietosisältö ei aina ole edes pääasia, vaan se on keino houkutella ihmisiä lataamaan sovellus tai klikkaamaan tietylle sivustolle.

TALOUDELLISTEN HUIJAUSTEN TAKANA TOIMIVAT KANSAINVÄLISET, JÄRJESTÄYTYNEET KYBER- JA PETOSRIKOLLISUUDEN JENGIT.

Salasanojen ja tunnuksien kalastelu organisaatioiden järjestelmiin on nyt vahva motiivi väärän tiedon levittämiseen. Rikolliset saavat mahdollisuuden laskutuspetoksiin tai pitkäaikaisempiin tietomurtoihin. Myös kiristyshaittaohjelmat ovat maailmalla yleistyneet.

Lisäksi väärää tietoa levitetään oman ideologin tueksi tai tietyn tahon mustamaalaamiseksi. Syytä pandemiasta on yritetty vierittää vaikkapa jonkun tietyn vähemmistön syyksi, ja sitä kautta on pyritty heikentämään yhteiskunnan vakautta ja yhtenäisyyttä.”

Onko viranomaisilla keinoja estää väärän tiedon leviämistä?

”Sitä on vaikea estää, koska se tapahtuu sosiaalisessa mediassa. Viranomaisten tehtävä on varmistaa, että viranomaislähteistä saa riittävästi oikeaa tietoa. Lisäksi viranomaiset muistuttavat ihmisiä väärän tiedon riskeistä ja kertovat esimerkiksi siitä, minkälaisia rikosilmiöitä koronavirus on aiheuttanut.

Viranomaiset ovat myös lopettaneet sivustoja, jotka on perustettu rikolliseen tarkoitukseen.

Silti rikosten volyymi on nyt kova. Koronavirusaiheisia verkkodomaineja on perustettu kymmeniä tuhansia, ja niistä todennäköisesti jopa puolet liittyvät rikolliseen toimintaan.”

”Epidemian huipun lisäksi rikosten määränkin huippu on vasta tulossa”, keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli Otso Manninen toteaa.

Oliko tällaiseen osattu varautua?

”Poliisin näkökulmasta kyllä. Koronavirukseen liittyvä väärä tieto on vain uusi toimintatapa vakiintuneelle kyber- ja petosrikollisuudelle. Verkossa tapahtuvat huijaukset ovat yhtä vanhoja kuin ihmiskunta: joku yrittää aina hyötyä toisen hädästä, ja mitä enemmän aihe herättää tunteita, sitä helpommin ihmiset ovat höynäytettävissä.

Poliisin ja rikollisten välillä on nyt kovaa kilpajuoksua, ja rikolliset ovatkin jo nopeuttaneet tahtiaan. He pyrkivät saamaan kaiken irti poikkeustilasta ja yhteiskunnan toimintahaasteista. Kansainvälinen viranomaisyhteistyö on kuitenkin ollut tehokasta ja osittain jopa tehokkaampaa kuin ennen pandemiaa.

Koronavirus on kuitenkin sellainen asia, jota länsimaissa ei ole hetkeen koettu, ja se aiheuttaa haasteita.”

Miten lukija tunnistaa väärän tiedon?

”Lähdekritiikki on tärkeää. Missä uutinen tai tieto lukee? Onko se esimerkiksi viranomaislähde tai joku tunnettu, vakiintunut media? Vai onko se joku somessa kiertävä klippi, jonka alkuperä on häivytetty?

Kannattaa myös seurata tunnettuja faktantarkastajia somessa, koska he ovat voineet jonkun tiedon jo vahvistaa tai kumota. Tässä tulee toki olla tarkkana, koska kaikki faktantarkastajinakin esiintyvät eivät sitä välttämättä ole. Pitää siis jaksaa hieman perehtyä, mutta se kannattaa.

Kannattaa myös pohtia, tuntuuko tieto tai uutinen oudolta. Väitetäänkö siinä jotain uskomatonta tai syytetäänkö siinä jotain tiettyä ihmistä tai ryhmää? Jos yhtään tulee sellainen tunne, että asiaa pitäisi selvittää lisää, se kannattaa tehdä.”

Mitä vahinkoja väärä tieto on saanut tähän mennessä aikaiseksi?

”Emme tiedä vielä. On kuitenkin selvää, että esimerkiksi kalastelun ja haittaohjelmien jakamisen välineenä nämä valesivustot ja niihin ohjaavat viestit ovat tehokkaita.

Petosten ja rikosten evoluutio kulkee siten, että uusi temppu puree aikansa, ja sitten ihmiset oppivat. Tämän jälkeen rikolliset keksivät taas jotain uutta, johon osa käyttäjistä haksahtaa. Tämä on ikuista toimintaa, jota viranomaiset yrittävät viestinnällään ja toimillaan hankaloittaa.

Vaikka muita koronavirukseen liittyviä ilmiöitä nähdään jo rikostilastoissa ja niitä on uutisoitukin, varsinaisten valeuutisten vaikutus ei meillä näy rikosilmoitusten määrässä. Organisaatioihin kuitenkin kohdistuu koko ajan tietojenkalastelua ja tietoverkkohyökkäyksiä.”

Miltä tulevaisuus näyttää?